maanantai 16. lokakuuta 2017

Upea ruska ja muita arjen pieniä iloja


Tähän aikaan vuodesta ruska on kauneimmillaan ja se saa hymyn huulille. Vielä kun kerrankin ei sada, on syksy todellakin parhaimmillaan.

Vasta aikaisintaan kymmeneltä alkavat työpäivät ja se, että saa aamulla juoda kahvit rauhassa, koska herään hyvissä ajoin aina. 


Lyhyt työmatka, jonka voi kävellä. Sadekaan ei haittaa, kun voi heittää päälle sadetakin, jonka vihdoin tänä syksynä hankin.

Arkivapaat. En koskaan tottunut 8-16 työaikaan, vaikka nykyisinkin työni sijoittuu hyvin pitkälle maanantaista-perjantaihin, tykkään myös viikonlopputöistä ja vaihtelevista työvuoroista.


Lounas ulkona, varsinkin yksin rauhassa lempparikahvilassa ennen iltavuoroa, jossa syön salaatin. Tai viikonloppuna poikaystävän kanssa pizzalla käynti. Meillä on keittiöremontti, joten ulkona syöminen sallitaan nyt useammin.

Oltermanni-juusto ja leipä, jotka eivät kuulu normiruokavaliooni, mutta silloin tällöin superherkkua.


Joka päivä ei tarvitse pukeutua kivasti, jos ei huvita. Voi hyvin hiihtää viikon collegepaidassa ja sadetakissa, töissä on kuitenkin kivat työvaatteet.

Muhkeat neuleet ja pipot, joihin on ihana kietoutua. 

Kestokulmat, parhaiten käytetyt rahat koskaan! Aamut ovat nykyään niin helppoja niiden ansiosta.


Fazerin suklaapäällysteiset lakut, ihan parhaita!

Aikakausilehdet ja hömppä tv-sarjat. Ja se, että saa sadesäällä "luvan kanssa" keskittyä niihin sohvalla viltin alla.


Aika blogille, joka ei ole nykyisin itsestäänselvyys arjen kiireessä.

Ystävien kanssa kahvittelu tai brunssilla käyminen. Vaikka olen viime aikoina ollut kiireinen ja väsynytin, piristää kavereiden kanssa juoruilu kummasti. Ja aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja pitää enemmän yhteyttä!

Ensi vuoden matkojen suunnittelu. Minulta jäi kesältä muutama lomapäivä, jospa vihdoin alkuvuodesta saisin ne käytettyä johonkin pieneen kaupunkireissuun.


takki - Zara
neule - H&M Premium Quality
pipo - Samsøe & Samsøe 
laukku - Céline
nilkkurit - Zara
nahkakäsineet - COS

perjantai 13. lokakuuta 2017

Laukkulempparit

En ole hetkeen postaillut mitään laukuista, ehkäpä johtuu siitä ettei tällä hetkellä kiikarissa ole pitkään aikaan ollut mitään uutta, vain olen melkoisen tyytyväinen jo olemassaoleviin laukkuihin (enemmänkin pitäisi tehdä inventaario ja karsia poispäin). Tosin pakko myöntää, että nyt kun sanoin tämän ääneen, aloin heti haaveilla harmaasta laukusta. Huomaan muutenkin useimmiten käyttäväni aina niitä muutamaa samaa veskaa, joten ajattelin että olisi hauska kirjoitella omista suosikeistani. Välillä myös kyselette jonkun tietyn laukun perään, eli ehkä tästä voisi olla apua jollekin uuden laukun hankintaa pohtivalle :)


Uskomatonta kyllä eniten käytössäni on pikkuruinen Chloén Mini Faye. En olisi itsekään ostohetkellä voinut kuvitella, miten paljon tälle loppupeleissä tuleekaan käyttöä. Ostin laukun vuosi sitten ja sen jälkeen sitä on nähty minulla melkein kyllästymiseen asti. Vaikka Faye on älyttömän pieni, saan sinne mahtumaan tärkeimmät - pankki- ja ajokortin (joille löytyy kätevästi omat paikat), puhelimen (hankin vasta hiljattain uuden ja melkein tärkein kriteeri oli että se mahtuu tähän laukkuun), huulipunan sekä koti- ja työavaimet. Nappaan tämän mukaan usein juurikin töihin lähtiessä tai ruokakauppaan mennessä. Mikä parasta laukku sopii ihan mihin vain - niin printillisiin mekkoihin kuin villakangastakkeihin. Kerrankin laukku, jossa hihna on minulle täydellisen pituinen valmiiksi, halutessaan hihnan saa myös kokonaan pois. Jos jotain huonoa pitäisi mallista sanoa, niin ketju on naarmuttanut nahkaa melkoisesti, eli moitteettomana tämä ei tule pysymään. Mokkainen läppä on hurjan hyvässä kunnossa, tosin olen varjellut tätä sateelta (menee kätevästi takin alle piiloon). Minua ei kuitenkaan pienet kulumisen jäljet haittaa laisinkaan ja huolisin ehdottomasti saman mallin edelleen myös toisessa värissä.


Balenciagan unelmakevyt Papier on toinen arjessa useasti mukana kulkeva laukku, vaikka huomasin kuvia selatessa ettei se blogissa ole niin paljon näkynyt. Tätä laukkua on saatavilla kolmessa koossa ja minulla on niistä keskimmäinen. Tämä on supernäppärä jos tarvitsee mukaansa enemmän tavaraa, esimerkiksi muhkea villahuivi kulkee kätevästi tämän sisällä tai työvaatteet kotiin pesuun. Rakastan laukun hopean värisiä yksityiskohtia sekä monikäyttöisyyttä - sivuvetoketjut sulkemalla laukusta saa ihan erinäköisen ja hihnat ovat sen verran pitkät, että laukku menee myös hyvin olalla, lisäksi pitkä hihna on näppärä lisä. Tämä on tosi avonainen, mikä totta puhuen aluksi hirvitti, mutta arjessa olen kokenut avonaisuuden vain hyväksi asiaksi. Lompakon saa kuitenkin piiloon isoon vetoketjulliseen sivutaskuun ja minulla pitääkin olla tavarat helposti saatavilla. Ainut ongelma on, että laukkuun sataa sisään ja varsinkin sisäpuolen mokkanahka ei siitä kyllä tykkää. Pahimmilla kaatosateilla jätänkin tämän suosiolla kotiin. Papier on myös tosi kevyttä nahkaa eikä siis pidä muotoaan, eli ei välttämättä näytä parhaalta mahdolliselta tyhjänä. Tämä on uusin laukkuni ja ostin sen alukeväästä, kovasta ja huolimattomasta käytöstä huolimatta nahka on edelleen moitteeton, eikä laukussa muutenkaan huomaa käytön jälkiä.


Célinen Nano Luggage on ikisuosikki. Vaikka olen omistanut tämän jo useamman vuoden ja käyttänyt sitä ihan hurjan paljon kesät talvet, ei kyllästymisen merkkejä ole näkyvissä. Ostin laukun aikoinaan Cannesin liikkeestä. Nano on uskomattoman tilava ja kulkeekin mukana esimerkiksi silloin, kun mukaan tulee saada niin aurinkolasit kuin sateenvarjo. Tämä on lähes poikkeuksetta minulla mukana matkustaessa, nimittäin se on mainio passin ja matkalippujen kuljettamiseen, mahtuu hyvin lentokoneen jalkatilaan, lisäksi pitkän hihnan ansioista kädet saa vapaaksi ja laukku kulkee huomaamatta mukana. Jos nyt jotain huonoa pitäisi keksimällä keksiä, sanoisin sileä nahka, jossa naarmut näkyvät. Nano on vuosien aikana saanut hitusen osumaa, koska olen käyttänyt sitä tosi varomattomasti, milloin se on lennellyt asfaltille, milloin joutunut sateen armoille tai polttavan kuumaan aurinkoon. Yleisilme on kuitenkin edelleen tosi siisti, ehdottomasti hintansa väärti mielestäni. 


Célinen Mini Belt Bag myös ihastuttaa kovasti edelleen, vaikka sitä on tullut kannettua mukana jo useampi vuosi. Koko on loistava omaan käyttööni, sinne mahtuu kaikki tarvitsemani ja paljon enemmän, lisäksi se pitää muotonsa tyhjänäkin. Grained -nahassa eivät naarmut saati vesipisarat näy, nimittäin tämä on joutunut lukuisat kerrat kaatosateen armoille. Pitkä hihna on minusta täydellisen pituinen ja usein kannankin tätä olkalaukkuna.  Laukun ainoa huonoksi puoleksi luokiteltava juttu on se, että toisinaan jos on kädet täynnä tavaraa se on ihan hitusen hankala avata läppineen ja vetoketjuineen. Tässä ei myöskään suositella kannettavan todella painavaa lastia, eli miksikään koululaukuksi tämä ei sovi. Oman kevyen kamerani ja kaiken muun tämä kestää loistavasti. Olen ollut niin tyytyväinen, että aikoinaan ostin tämän.

perjantai 6. lokakuuta 2017

Wanted - Red ankle boots


1. Kiomi 2. Vagabond 3. Buffalo 4. Topshop (kuvat Pinterest & Zalando)

Kirkkaan punainen väri vaatteissa ja asusteissa on alkanut miellyttää entistä enemmän silmää, ja huomaankin iskeväni katseeni kaupoilla ensimmäisenä tähän pirteään väriin. Huivin jo hankin aiemmin (näkyi täällä), mutta nyt himoitsen punaisia bootseja! Katselin jo elokuussa Ranskan lomalla punaisia nahkanilkkureita ja niitä pariin otteeseen sovitinkin, mutten kuitenkaan uskaltanut kotiin asti tuoda. Syksyn myötä en ole saanut kenkiä mielestäni ja olenkin löytänyt itseni useamman kerran nettikaupoilta katselemasta eri vaihtoehtoja. Huolisin nilkkurit joko aitonahkaisina tai mokkaisina ja niissä pitäisi olla pieni korko. Kengillä saisi helposti näköä niihin ainaisiin harmaisiin asuihin, ne sopisivat hurjan hyvin ruututakin kanssa, lisäksi näkisin ne myös hyvin nahkahousujen ja silkkipaidan kaverina. Punaiset kengät eivät sinänsä ole minulle mikään uusi juttu, sillä muistan omistaneeni ehkä kymmenisen vuotta sitten punaiset saappaat, joista tykkäsin tuolloin hurjasti. Ehkä olisi siis aika hankkia uusi pari, nyt kun vuosien jälkeen bootsit tuntuvat taas ajankohtaisilta.

Ps. Olen pitkään halunnut blogata omalla nimelläni, joten Nanne nimi vaihtui nyt vihdoin Anne Jennikaksi ainakin banneriin, blogin osoitteen pidän vielä ainakin toistaiseksi ennallaan.

Linkit mainoslinkkejä.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Ruututakki - Kolme tapaa osa 3






takki - Mango
t-paita - Lindex
tekonahkahousut - Zara
laukku - Céline
loaferit - Pretty Ballerinas
kello - Cluse (saatu)
rannekoru - & Other Stories
aurinkolasit - Ray-Ban

Tässä kolmas ja tältä erää viimeinen asu ruututakin kanssa, tämä onkin oma suosikkini. Ruutujen lisäksi printti t-paitoja näkyy nyt joka paikassa ja minultakin muutama löytyy, pari bändien logolla varustettua sekä tämä kuvissa näkyvä valkoinen punaisella tekstillä. T-paita tekee asuun rentoutta, jota aina peräänkuulutan, jonkun toisen yläosan kanssa loafereiden ja villakangastakin yhdistelmä olisi voinut olla liian "asiallinen" makuuni. Löysähköt,  nilkkapituiset tekonahkahousut olin kokonaan unohtanut, kunnes kävin vaatekaappejani läpi ja muistin nämä vuoden vanhat byysat. Aitonahkaisten housujen löytäminen on minulla ikuisuusprojekti, joten siihen asti mennään tekonahkaisilla. Vaikka nyt tuli kuvattua vain housuasuja, toimii pitkä takki hurjan hyvin myös mekkojen kaverina. Pidemmittä puheitta, kertokaa mikä näistä edellä nähdystä kolmesta asusta oli teidän suosikkinne?

tiistai 3. lokakuuta 2017

Ruututakki - Kolme tapaa osa 2






takki - Mango (tämä minulla koko S)
pooloneule - Massimo Dutti (samantyylinen)
farkut - Zara (samantyyliset)
lenkkarit - Reebok (nämä)
laukku - Céline
sateenvarjo - Marimekko

Kun vettä tuntuu satavan joka ikinen päivä, tälläkin hetkellä sitä tulee kaatamalla, ei voi oikeastaan kuin nauraa ja napata sateenvarjon "asusteeksi". Ompa ainakin aitoa meininkiä kuvissa ja suositan jokaista panostamaan kunnon sateenvarjoon (ja sadetakkiin sekä kumisaappaisiin niille tulee varmasti käyttöä). Omat kriteerini varjon suhteen ovat pieni laukkuihin mahtuva koko, hyvä laatu, varjon tulee kestää tuulenpuuskat, lisäksi tyylikäs ulkonäkö on vain plussaa. Marimekon logollisen varjon ostin vuosi sitten ja sille on kyllä tullut käyttöä koko rahan edestä. Yleisesti en pidä näkyvistä logoista, enkä vaikka halua että laukuissa lukee merkki kissankokoisilla kirjaimilla, mutta tässä varjossa minusta brändin logo ympäriinsä on hauska, sekä mustavalkoinen värimaailman toimii kaikenlaisten asujen kanssa. 

Rentoon lauantaihin paritin ruututakin lenkkareiden, sinisten farkkujen ja löysän pooloneuleen kanssa. Uusia vaatteita hankkiessa parasta onkin se, kuinka niillä saa uutta ilmettä vanhoihin vaatteisiin, tässä asussa kaikki takin alla sekä laukku ovat useamman vuoden vanhoja. Se onkin yksi tärkein kriteeri, kun ostan jotain uutta - täytyy keksiä heti monta asukokonaisuutta uuden vaatteen ympärille, jos ei keksi, ei niitä tule mieleen myöhemminkään. Siniset farkut ovat muuten vaikein vaatekappale itselleni ja pakko myöntää, että teki mieli ennen ulos lähtöä vaihtaa tilalle mustat housut. Vaikka lähtökohtaisesti farkut sopivat kaikkeen, en jotenkin osaa nykyään käyttää niitä, vaikka kovasti yritän ja muiden päällä ihailen. Minulla on myös oma pukeutumissääntöni, ettei asussa saa olla kuin kolmea väriä kerrallaan, joten sininen alaosa tuottaa useimmiten ongelmia. Onko teillä hankalia vaatteita tai omia pukeutumissääntöjä?

Linkit mainoslinkkejä.